Suomalaiset työväentalot ovat ainutlaatuinen osa maamme kulttuurihistoriaa, mutta niiden tietoja ei ole ollut helposti saatavilla. Työväenmuseo Werstas toteutti vuonna 2022 Työväentalojen maailmanperintöhankkeen, jossa kartoitettiin työväentalojen maailmanperintöarvoja ja julkaisiin talojen kuvaukset Wikipediassa. Hankkeen tavoitteena oli myös edistää työväentalojen pääsyä Unescon maailmanperintölistalle, jolla ei ole vielä yhtään työväenliikkeen rakennusta.

Työväentalot olivat tärkeitä kokoontumisen ja kansalaisvaikuttamisen paikkoja, jotka heijastivat työväenliikkeen nousua ja kehitystä 1900-luvulla. Työväentaloilla oli myös keskeinen rooli historiallisissa käännekohdissa, kuten sisällissodassa vuonna 1918. Suomessa rakennettiin yli tuhat työväentaloa, joista noin 300 on edelleen olemassa. Monet taloista ovat säilyneet hyvässä kunnossa ja niillä on kiinnostava arkkitehtuuri ja sisustus.

Hankkeen tuloksena syntyi englanninkielinen raportti, jossa arvioitiin 12 työväentalon maailmanperintöarvoa. Raportissa ehdotettiin kahta suomalaista työväentaloa maailmanperintökohteiksi: Paasitornia Helsingissä ja Mäenpään työväentaloa Punkalaitumella. Paasitorni on vaikuttava kivirakennus, jonka historia kytkeytyy kaupungistumiseen, teollistumiseen, sisällissotaan sekä suomalaisen demokratian ja hyvinvointivaltion rakentamiskausiin. Mäenpään työväentalo on puolestaan poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki maaseudun puurakenteisista työväentaloista, jollaisia maa- ja metsätyöläiset rakensivat talkoovoimin 1900-luvun alussa.

Hankkeen aikana Wikipediaan saatiin kuvaukset yli 300 työväentalosta, mikä on merkittävä lisäys verkon avoimeen tietosanakirjaan. Hankkeessa tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä, jossa pyrittiin saamaan muutama edustava työväentalo eri maista Unescon maailmanperintölistalle. Yhteistyö jatkuu edelleen, mutta onnistuminen on epävarmaa. Maailmanperintötyön jatkamista varten eduskunta on myöntänyt 100 000 euron määrärahan Museovirastolle. Työväenmuseo Werstas antaa asiantuntija-apua kansainväliselle hankkeelle ja Museovirastolle heti, kun he työn vain aloittavat.

Työväentalojen maailmanperintöhankkeen rahoittivat Tradekan säätiö, Riihi säätiö ja Kansan Sivistysrahasto. Werstaan yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat Kansantalojen liitto, Työväentalojen liitto, Työväen Arkisto sekä Kansan Arkisto.

Luettelo suomalaisista työväentaloista (Wikipedia)

Riihi säätiön hallitus on päättänyt myöntää avustuksia yhteensä 166 500 euroa 29 eri hankkeelle, jotka toteuttavat säätiön tarkoitusta. Säätiö sai tämän vuoden hakukierroksella yli 50 hakemusta, joista säätiön hallitus valitsi avustuksen saajat.

Säätiön tarkoituksena on tukea työväen- ja muun kansanperinteen, ammatillisten opintojen, sosiaalisen asuntotoiminnan, biodynaamisen viljelyn ja luonnonsuojelun tieteellistä tutkimusta sekä kulttuuritoimintaa. Avustuksilla tuetaan muu muassa työnväen, populaarikulttuurin ja sateenkaariväen historian tutkimusta ja tallentamista sekä uuden työväenmusiikin julkaisua. Avustuksen kohteina tänä vuonna oli myös hankkeita, jotka liittyvät luonnonsuojeluun ja kestävänkehityksen edistämiseen.

Tarkemmat tiedot avustuksen saaneista hankkeista julkaistaan myöhemmin säätiön internet-sivuilla.

Saimme vuonna 2022 Riihi säätiöltä tukea 8000e työväen kulttuuritoiminnan edistämiseen verkkoportaalin uudistushanketta varten.

Projekti alkoi keväällä 2022 mahdollisia yhteistyökumppaneita kartoittamalla. Tarjoukset sivustouudistukseen kysyttiin kolmelta palvelutarjoajalta ja saatujen tarjousten ja työnäytteiden perusteella yhteistyökumppaniksi valikoitui sivustouudistuksen teknisen toteutuksen osalta viestintätoimisto La & La/Days Agency, joista La & La (www.lala.fi) vastasi teknisestä toteutuksesta ja Days Agency (www.daysagency.fi) visuaalisen ilmeen ja graafisen ilmeen toteutuksesta.

Lähtökohtina ja tavoitteina sivustouudistukselle oli päivittää ulkoasua vastaamaan nykypäivää ja saaden siten etenkin uusia työväenkulttuurista kiinnostuneita kohderyhmiä vierailemaan sivuilla aiempia kävijöitä unohtamatta. Kaiken keskiössä on huolellisesti ja pieteetillä sivustolle kerätty laaja kattaus tietoa työväenliikkeen kulttuurihistoriasta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista uutisista ja tapahtumista. Sivuston toiminnassa olennaisina kantavina teemoina on perinteen ja historian tallentamisen ohella kantaaottavuus ja ajankohtaisuus ja sivustouudistukselle yksi olennainen lähtökohta oli myös tiedon esiintuominen entistä jäsennellymmin uudelleenkategorioinneilla ja sivuston ulkoasua visuaalisesti edistäen. Lisäksi sivustouudistuksen lähtökohtana oli toiminnan avaaminen uusille sivustokävijöille ja monimediallisuuden lisääminen ja uusien ja vanhojen työpajatoimintojen esiin nostaminen yhtenä merkittävänä toiminnanmuotona.

Sivustouudistuksen yhteydessä haluttiin myös tehdä sivusto saavutettavaksi, joka huomioitiin uudistuksen suunnitteluvaiheessa saavutettavuuskriteerien mukaisesti käytetyissä värivalinnoissa ja kuvien vaihtoehtoisissa teksteissä jne. Saavutettavuuden osalta työ jatkuu vielä, mutta tämä on huomioitu myös saavutettavuusrekisteriselosteen tekstissä. Lähtökohdat ja suuret linjat saavutettavuudelle ovat olemassa ja loppu on käsityötä, jota jatketaan edelleen.   

Resurssisyistä muokkasimme uudistusta siten, että varsinaisen oman suurempaa työtä vaatineen mediasivun sijaan uudistetun sivuston etusivulle nostetaan olennaiset ja uusimmat media- ja sosiaalisen median julkaisut ja mm. suoratoistosoitin. Ajatuksena on tuoda esiin monipuolisesti toimintaamme etusivulla ja sieltä ohjata kävijät edelleen sivuston eri sivuille lukemaan lisää ja sivustomme kautta Laulu ottaa kantaa -yhteisön sosiaalisen median sivuille (Facebook, Instagram, Youtube).

Sivustouudistuksen kautta pystymme myös tukemaan jatkossa jäsenjärjestöjämme entistä paremmin toimimalla ja tiedottamalla aktiivisesti työväenkulttuuriin ajankohtaisista asioista, ilmiöistä ja historiasta. Laajempana viitekehyksenä sivuston toiminnassa on yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen osana syrjäytymisen ehkäisemistä, jonka eteen verkosto on työskennellyt useita vuosia erilaisten työpajojen, konserttien, kiertueiden, toimitettujen haastattelujen ja kantaaottavien artikkeleiden ja blogien muodossa, unohtamatta työväenliikkeen historiallista, arkistoinnillista ja tutkimuksellista tulokulmaa. Riihi säätiön taloudellinen tuki tämän toiminnan mahdollistamiseksi on ollut ratkaisevaa.

Sivusto jatkaa sisällöntuottamista,ja uudistuksen myötä sen ylläpito ja sisällöntuottajat pystyvät asetettujen tavoitteiden mukaisesti nykyistä helpommin ylläpitämään ja päivittämään sivustoa itsenäisesti ja siten mahdollistaa sivuston kustannustehokkaamman toiminnan edelliseen verrattuna.

Teksti: Jaakko Suni, Työväen Sivistysliitto TSL

Riihi säätiö, joka on yleishyödyllinen säätiö, joka tukee suomalaista kulttuuria, tiedettä ja yhteiskuntaa, sai syyskuun lopussa päättyneessä avustushaussa yli 50 hakemusta. Hakemusten yhteissumma oli noin 700 000 euroa.

Säätiön hallitus kokoontuu joulukuussa käsittelemään hakemuksia ja tekemään päätökset myönnettävistä avustuksista. Avustuksen saajille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse ja avustuksen saajat julkistetaan säätiön internet-sivuilla tammikuussa 2024.

Säätiön asiamies Janne Ollikainen kertoo olevansa iloinen hakemusten suuresta määrästä ja monipuolisuudesta. “Hakemukset osoittavat, että suomalaisessa kulttuuri-, tiede- ja yhteiskuntakentässä on paljon innostusta, luovuutta ja rohkeutta. Säätiö haluaa olla mukana tukemassa näitä arvoja ja edistämässä säätiön sääntöjen mukaista tarkoitusta”, hän sanoo.

Riihi säätiö on perustettu vuonna 1980 ja sen tarkoituksena on tukea:

• työväen ja muun kansanperinteen tieteellistä tutkimusta ja kulttuuritoimintaa sekä arkisto- ja tietopalvelua,
•  biodynaamisen viljelyn tieteellistä tutkimusta ja koetoimintaa
•  luonnonsuojeluun liittyvää tieteellistä tutkimus- ja valistustoimintaa
•  ammatillisia opintoja harjoittavia, lahjakkaita ja vähävaraisia opiskelijoita sekä ammatillisia opintojen tutkimusta edistävien yhteisöjen ja säätiöiden toimintaa
•  sosiaalista asuntotoimintaa ja tieteellistä tutkimusta

Säätiö myöntää avustuksia säätiön sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen.

Riihi säätiö tarjoaa mahdollisuuden avustusten ja apurahojen hakemiseen, ja hakuaika päättyy 30.9.2023.

Riihi säätiön myöntää avustuksia ja apurahoja hankkeiden joiden sisältönä on esimerkiksi työväen ja kansanperinteen tutkimus, kulttuuri, luonnonsuojelun tai kestävän kehityksen tukeminen.

Hakuprosessi on suhteellisen helppo ja selkeä. Hakemuksen voi täyttää verkkosivustolla, ja tarkemmat ohjeet ja vaatimukset löytyvät säätiön verkkosivuilta (avustukset ja apurahat). Muista varmistaa, että hakemuksesi on jätetty ennen syyskuun loppua, jotta se otetaan huomioon.

Riihi säätiön avustukset ja apurahat tarjoavat mahdollisuuden saada tukea omille projekteille ja ideoille. Apurahoja myönnetään niin yksityishenkilöille kuin organisaatioillekin. Hyväksytyn hakemuksen tulee täyttää säätiön sääntöjen tarkoitus ja tarkoituksen toteuttamis-pykälät. Säätiö kannustaa monipuolisiin ja innovatiivisiin hankkeisiin.

Tärkeää on siis huolehtia siitä, että hankkeet toteutetaan säätiön tarkoituspykälän mukaisesti. Tämä auttaa varmistamaan, että avustukset käytetään oikealla tavalla ja tukevat säätiön missiota.