Uusi Työväenlaulu sävellys – ja sanoituskilpailun tulokset julkistettiin tänään Työväen Musiikkitapahtuman avajaisten yhteydessä. Voittajalaulun Punalaputettu on säveltänyt ja sanoittanut Sauli Alipirjelä. Toiseksi sijoittui Jani M.J. Tuovisen säveltämä ja Susanna Ågrenin sanoittama Muurahainen, ja kolmanneksi Anniina Lotvosen säveltämä ja sanoittama Ei mikään ole muuttunut. Lisäksi kilpailussa myönnettiin kaksi kunniamainintaa kappaleille Kuolema raksalla, tekijöinä Vesa Suhonen & Veli Matti Suhonen eli Terrori-bändi ja Hei moi moi moi, sävellys ja sanoitus Laura Sippola.

Sauli Alipirjelä on Liedossa asuva 52-vuotias lastenhoitaja, joka on harrastanut musiikkia nuoresta asti. Hän on aina tehnyt lauluja, mutta 2015 tekemisessä tapahtui käänne, kun Alipirjelä osallistui Kansan Sivistysrahaston Onnittelulaulukilpailuun laululla Sinun päiväsi sijoittuen toiseksi. Siitä lähtien hän on saavuttanut voittoja lukuisissa biisikilpailuissa. ”Uskon, että työväenmusiikki on jo nyt hiipinyt osaksi popkulttuuria ja valtavirtaa. Se ehkä tavoittaa sen oivaltavan kohteen tarkkaan, tai antaa toisenlaisen merkityksen toiselle kuulijalle.”, toteaa Alipirjelä. ”Vaikka kirjoittamani työväenlaulu kertookin siitä, kuinka ”herrain vatsat kasvaa”, en ehkä kuitenkaan ole sitä mieltä että työväen arvostus kasvaisi pilkkaamalla tai alentamalla toisia elävässä elämässä.”

Jani Matti Juhani Tuovinen kertoo Muurahainen-kappaleen synnystä: ”Olin aluksi vähän epävarma, kilpailuun osallistumisesta, mutta sitten puolisoni heitti, että kirjoita duunariin alati enemmän ja enemmän kohdistuvista paineista. Ei riitä enää, että on ahkera ja tunnollinen muurahainen.” Tuovisen puoliso on sanoituksen tehnyt Susanna Ågren, joka tutkii nuorisotutkimuksen väitöskirjassaan ammattiin valmistuneiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia työmarkkinoilta. ”Nykytyömarkkinoilla on hyvin ristiriitaisia viestejä nuorille siitä, millainen pitäisi olla ja mitä tulisi osata ja monenkaan ei ole helppoa navigoida näiden vaatimusten keskellä. Eikö riitä, että jokainen olisi arvokas ihan omana itsenään sen sijaan, että esimerkiksi introvertista yritetään puskea esiin markkinahenkistä sosiaalisten tilanteiden monitaituria? Näitä ristiriitoja halusimme nostaa esiin myös kappaleen sanoitukseen.” Kysymykseen työväenmusiikin tulevaisuudesta Tuovinen vastaa: ”Työväen musiikkia tarvitaan enemmän kuin koskaan; taide on voimakas keino nostaa esiin yhteiskunnan epäkohtia ja keskustella sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta.”

Anniina Lotvonen on kotoisin Oulusta ja kasvanut Keminmaalla. Hän aloitti laulujen tekemisen noin 14-vuotiaana ja on tällä hetkellä Vies Vignette -yhtyeessä solistina, laulujen sanoittajana ja toisena säveltäjänä. Kappale Ei mikään ole muuttunut syntyi Uusi Työväenlaulu -kilpailua varten. ”Arvostan työväenlauluperinnettä, vaikka en ole siihen sen suuremmin perehtynyt. Toistaiseksi työväenkulttuuriin tutustuminen on ollut baaritiskin takana työskentelyä.”, kertoo Lotvonen. ”Työväenmusiikin tulevaisuus.. riippuu siitä, kuka sitä kirjoittaa. Toivoisin, että työväen asioita ajaisi työväki itse.”

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat rap-artisti ja musiikkituottaja Asa, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja toimittaja Susanna Kuparinen, työväenlaulujen asiantuntija ja musiikin monitoimimies Tipi Tuovinen, Riihi säätiön asiamies Janne Ollikainen sekä Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja.

Tuomariston arviot viidestä palkitusta laulusta

Punalaputettu on tarkkanäköinen aikalaiskritiikki. Laulu pelaa kirkkailla huomioilla rinnakkaisista todellisuuksista yhteiskunnasta, joka tekee paluuta kahden kerroksen väkeen. Moderni poliittinen laulu, joka seisoo omilla jaloillaan, omassa genressään ja luo oman traditionsa ja pystyy kertomaan viestinsä niin, että kuka tahansa sen voi kuulla ja ymmärtää.

Muurahainen osuu keskusteluun, jota käydään nyt. Juuri julkaistu kysely osoittaa, että rasismin hyväksyminen osaksi suomalaista mielenmaisemaa on levinnyt laajalle, yli puoluerajojen, hallituksen ja eduskunnan ylimmille paikoille asti. Muurahainen ei etsi eroja vaan yhteyksiä, se ei etsi vihollisia vaan toveruuden voimaa yli rasistien naulaamien rajojen. Nykyajan työväenlaulu, joka ei ole värisokea.

Ei mikään ole muuttunut on hieno tavalla, joka tekee siitä kitkerän mutta suloisen tikarin. Mikään ei ole muuttunut, mutta kaikki on muutoksessa koko ajan eikä parempaan suuntaan. Laulussa tarkennetaan katse siihen, missä nykyään kulkee näkymätön kuolemanraja. Sen toisella puolella ei ole juuri mitään turvaa eikä oikeuksia, toisella puolella kaikki mitä laki sallii ja enemmänkin.

Kuolema Raksalla tarttuu aiheeseen, joka on kansallinen häpeä. Ihmisen terveys ja henki on halpa, kun pitää saada Suomi nousuun. Asiaankuuluvalla jyrkkyydellä siitä ei ole tähän mennessä laulanut vielä kukaan. Nyt on. Kuulkaa heitä.

Hei hoi moi moi muistuttaa, että maailmassa, joka vaatii vanhemmilta viimeisen pisaran, kovimman hinnan maksavat lapset eikä uhrauksen suuruus ole kiinni perhetaustasta tai varallisuudesta. Jokaiselle lapselle todellisuus on ainutkertainen, oma ja jakamaton. Eeppinen laulu.

Kilpailun pääpalkinto on 1000 € ja lisäksi voittajalle ojennetaan jyväskyläläisen kuvanveistäjän Samuli Alosen pienoisveistos nimeltä Maestro. Toiseksi sijoittuneelle on luvassa 500 € ja kolmanneksi tulleelle 300 €. Lisäksi kolme parasta kilpailijaa pääsevät studioon, jossa heidän kisakappaleensa nauhoitetaan. Voittajakappaleesta tehdään myös video, joka julkaistaan kilpailun jälkeen Työväen Musiikkitapahtuman kotisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.

Kilpailu on järjestetty yhteistyössä Riihi säätiön kanssa ja sen tavoitteena on sekä kunnioittaa vanhaa työväenperinnettä että rohkaista lauluntekijöitä kirjoittamaan ja säveltämään luovasti uusia lauluja uudistuneesta työelämästä, yhteiskunnasta tai vaikkapa maailmanpolitiikasta. Kilpailuun tuli järjestäjien yllätykseksi 107 laulua ja tuomaristo piti teosten yleistä tasoa korkeana.