Riihi säätiön hallitus piti syyskuun puolivälissä työseminaarin Oulussa. Seminaarin ohjelmassa oli muun muassa säätiön strategian päivittäminen ja tutustuminen säätiön asuntokohteisiin. Säätiön hallitus kuuli Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälän erinomaisen esityksen Sivakan toiminnasta ja Oulun asuntopolitiikasta. Oulussa asuntoasiat ovat hyvässä hoidossa.
Säätiön hallitus tutustui KOY Jäälinkotkaan Jäälissä.
Valokuvaaja Pertti Pitkäsen arkistoista syntynyt valokuvanäyttely esittelee 1970-luvun joukkotapahtumia.
Punavankimuistomerkin paljastus Lahdessa 28.5.1978, kuva: Pertti Pitkänen
Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 4.6.–29.8.2021 nähty Punaisia lippuja -näyttely esitteli 1970-luvun suurten työväen joukkotapahtumia valokuvin. Näyttely siirrettiin sittemmin osaksi Werstas-museon pysyviä kokoelmia.
Näyttelyn kokosi kuva-arkistoistaan valokuvaaja Pertti Pitkänen, joka on tehnyt työuransa pitkälti työväenliikkeen ja aikuiskoulutuksen parissa. Jäätyään eläkkeelle kesällä 2014 hän aloitti ”kuvallisen elämäkerran” kirjoittamisen. Hänen arkistoistaan löytyy noin 1 600 negatiivia, joista hän kokosi muun muassa 1970-luvun alun innostuksen inspiroiman kokonaisuuden Street Photographs 1975–2000, josta osia julkaistiin Kamera-lehdessä 7/2018.
”Samassa yhteydessä kävi ilmi, että huomattava osa katukuva-aineistosta on peräisin erilaisista työväen tapahtumista, vappumielenosoituksista ja lakkokulkueista. Kokonaisuus osoittautui niin selkeäksi ja yhtenäiseksi, että jätin sen suurimmaksi osaksi erilleen jotain muuta esitystapaa ajatellen”, Pitkänen kertoo.
Työväenmuseo Werstaalla innostuttiin aiheeseen liittyvästä näyttelystä. Museo antoi näyttelytilat käyttöön ja vastasi näyttelyyn liittyvistä käytännön järjestelyistä – Pitkänen vastasi kuvien valmistuksesta ja kehystyksestä sekä näyttelyn pystytyksestä. Rahoitusta tarvittiin printtien valmistukseen ja kehystykseen.
Näyttelyn näki kaikkiaan 12 593 museokävijää. Pitkänen on myös siirtänyt luovutussopimuksella useita satoja näyttelyn aihepiirin kuvia Työväenmuseo Werstaan haltuun digitaalisessa muodossa, sillä kaikkea ei nähty yhdessä näyttelyssä.
”Voisi ajatella, että valokuvat työväen suurista joukkoesiintymisistä muistuttavat näyttelyn kävijöitä työväestön solidaarisuuden ja yhteistyön tarpeellisuudesta myös nykyaikana”, Pitkänen pohtii.
Punaisia lippuja -näyttelyn jälkeen Pitkänen on koonnut samaan tapaan 32 vedoksen ja 45 digitaalisesti esitettävän valokuvan näyttelyn varusmiesaikaisista valokuvistaan. Näyttely avattiin toukokuussa 2022 Ilmatorjuntamuseossa otsikolla Sotilaselämää. Näyttely jää myös osaksi museon pysyviä kokoelmia.
Riihi säätiö on tukenut näyttelyä.
Lue lisää:
Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Työväen Musiikkitapahtuman 50v-juhlavuoden tapahtuma päästiin järjestämään UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon tutussa miljöössä kanavan rannalla. Tämä oli työvoitto tapahtuman tekijöille ja koko kaupungille. Pitkä odotus palkitaan ja tehtaan pilli soi taas!
Työväen Musiikkitapahtumassa kuultiin musiikkia, josta työväki pitää. Suosikkiartistien lisäksi laulettiin vanhoja työväenlauluja sekä uusia kantaaottavia lauluja.
Monipuolisen musiikkikattauksen lisäksi taphatumassa oli tilaa myös muulle taiteelle ja kulttuurille sekä keskustelulle. Tapahtuman keskustelutilaisuuksissa kuultiin puheenvuoroja esimerkiksi siitä, miten media kohtelee työntekijöitä tai miten työelämää tulisi kehittää.
Työväelle sananvapaus on aina ollut tärkeää, kun on taisteltu työväen oikeuksista. On päästy puhumaan oikeuksista, nostamaan esiin epäoikeudenmukaisuuksia, esittämään toivomuksia sekä keskustelemaan.
Työväen Musiikkitapahtumassa nähtiin esityksiä useilla eri lavoilla, jotka on nimetty yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden mukaan. Yksi näistä on Riihi säätiön tuella toteutettu Sananvapauden lava, jossa tarjottiin monipuolista ohjelmaa neljän päivän ajan mn. tapahtuman avajaiset, 50-vuotisjuhlakonsertti sekä tapahtuman perinteeksi muodostuneet yöyhteislaulut.
Tapahtuman artisteista Jori Otsa & Mah´Orkka, Antti Autio sekä Club for Five -yhtyeestä tuttu Juha Viitala esiintyivät Sananvapauden lavalla. Festivaalille on perinteisesti tärkeää, että jokainen voi tilanteestaan ja taustastaan riippumatta osallistua tapahtumaan, joten juuri siksi Sananvapauden lavan ohjelma pidettiin yleisölle maksuttomana.
Lisätietoja tapahtumasta: www.valmu.com
Valmu ry:n toiminnanjohtaja Marianne Haapoja Sananvapauden lavalla.
Riihi säätiö oli yksi tapahtuman tukijoista. Yleisö odottaa päälavan esiintyjää perjantaina.
Sananvapauden lavalla avattiin tapahtuma sekä kuultiin useita esityksiä neljän päivän aikana.
Tietokirja kuvaa sisällissodan tapahtumia Pyhtäällä 1918, missä viimeiset punaiset antautuivat.
Teos Pyhtää sisällissodassa kertoo sisällissodan tapahtumista Pyhtäällä Kymenlaaksossa vuosina 1917–1918. Pyhtään tapahtumat sisällissodassa olivat merkittäviä ja menetykset tuntuvia. Vaikka sota periaatteessa päättyi Pyhtäällä, ei tapahtumista ole aiemmin tehty kattavaa tutkimusta.
Vuonna 2020 julkaistu lähes 400-sivuinen tietokirja kertoo Pyhtään tapahtumista vuodesta 1917 lähtien koko sisällissotakevään ajan, aina sodan jälkiselvittelyihin asti. Mukana on myös henkilökuvia sekä punaisten että valkoisten puolella olleista pyhtääläisistä.
”Kirjan taustatutkimus- ja kirjoitustyö oli varsin mittava, ja saamastani avustuksesta olikin suuri ja tärkeä apu kirjan kirjoitusvaiheessa. Sen avulla pystyin antamaan kirjaprojektille sen tarvitsemaa aikaa. Ilman avustusta kirjoitustyö olisi omien töiden ohella ollut erittäin haastavaa”, kertoo pyhtääläissyntyinen tietokirjailija, yrittäjä Sanna Lönnfors, innokas paikallishistorian harrastaja, joka asuu monen ulkomaanvuoden jälkeen Kotkassa.
Sodan viimeinen rintama oli Ahvenkoskella
Pienen tehdaspaikkakunnan miehiä lähti rintamalle taistelemaan niin punaisten kuin valkoisten puolelle, ja kotipaikkakunnalle jääneet punaiset herättivät pelkoa takavarikoinneillaan ja vangitsemisillaan. Moni valkoiseksi luokiteltu päätyi kuulusteltavaksi Kouvolaan ja jäi sille tielleen, ja vielä useampi pakeni punaisia metsiin ja saaristoon. Sodan aikana maaliskuussa perustettiin Pyhtäälle punainen naiskaarti.
Saksalaiset nousivat maihin Loviisassa, marssivat Pyhtään läpi huhtikuussa ja perääntyivät sitten uudelleen Pyhtään läpi tultuaan torjutuksi Kyminlinnassa. Sisällissodan viimeinen rintama muodostui Pyhtään Ahvenkoskelle, missä viimeiset punaiset antautuivat toukokuussa 1918. Sadat pyhtääläiset päätyivät punavankileireille, joilta monet eivät koskaan palanneet. Sodan päätyttyä perustettiin Pyhtäälle suojeluskunta.
”Kirja on löytänyt yleisönsä – saan edelleen palautetta ja yhteydenottoja siihen liittyen”, Lönnfors kertoo. Häneltä on sittemmin ilmestynyt teos Israelin auringon palasia (Reuna, 2021). Tällä hetkellä hän kirjoittaa jääkärieverstiluutnantti Bertel Mårtensonin (1893-1945) elämäkertaa.
”Suunnittelen myös vuoteen 1918 sijoittuvaa romaania, jonka kirjoittaminen ei onnistuisi ilman apurahan turvin aikanaan tekemääni taustatutkimustyötä. Näin aiemmin muuhun tarkoitukseen saadusta avustuksesta voi olla vielä myöhemminkin ennalta arvaamattomia hyötyä”, Lönnfors kertoo.
Pyhtää sisällissodassa, kirjoittaja Sanna Lönnfors (Reuna, 2020). Riihi säätiö on tukenut julkaisua.
Tietoteos kuvaa Venäjän Karjalassa tehtyä solidaarisuustyötä vuosien 1996–2018 aikana.
Solidaarisuustyötä rajan kahta puolta on tietoteos, joka kuvaa Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaoston ja Karjalan Avun toimintaa Venäjän Karjalassa vuosina 1996–2018.
Tuona aikana vapaaehtoistoimijat korjasivat muun muassa Lahdenpohjan Lankjärven koulun ja Helylän vahustentalon Sortavalassa sekä remontoivat Sortavalan keskustan vanhasta talosta naisten ja lasten turvakodin.
Talkootoimintaan osallistui yli 30 henkilöä useamman viikon ajan Venäjän Karjalassa kuuden vuoden aikana, ja kohteisiin tutustui 220 henkilöä turisteina ja asiantuntijoina. Yhteistyökumppaneina Venäjän Karjalan puolelta olivat kunnallisen itsehallinnon piirit, kaupunkipiirit, sekä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat laitokset.
Hankkeiden aikana hankeorganisaatiot ja hanketyöntekijät tutustuivat laajalti Venäjän Karjalaan, sen hallintoon ja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen. Yhteistyön kautta syntyi monien kymmenien henkilöiden ystävyysverkostot, ja yhteydenpito on jatkunut näihin päiviin saakka. Niin Venäjän Karjalan hankeammattilaiset kuin Suomen vastaavat henkilöt kouluttautuivat Suomessa ja tutustuivat pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
”Hankkeet päättyivät vuonna 2020, sillä Venäjän hallinto ei katsonut tarvitsevansa humanitaarista apua maaperälleen. Venäjän kieltäydyttyä vastaanottamasta humanitaarista apua merkitsi se virallisen yhteistyön päättymistä. Yksittäiset henkilöt pitävät yhteyttä, mutta sitä ei enää tapahdu hankeorganisaatioiden puitteissa”, kertoo yksi kirjan kirjoittajista, SDP:n pitkäaikainen piirisihteeri Matti Mikkonen.
Lahjoitustavaran keruu maanlaajuista
Alun perin Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaosto toimitti humanitaarista apua Karjalaan. Koska avun toimittaminen oli monimutkainen prosessi ja erityisesti Venäjän rajanylitys- ja tullimääräykset olivat byrokraattisia, yhdistyksen aloitteesta perustettiin Karjalan Apu vuonna 1998, jolle toiminta siirtyi vuoden 1999 alusta alkaen.
Karjalan Avulla oli Joensuussa avustusvaatteiden, rakennustarvikkeiden ja kalusteiden lajittelijoina työllistettyjä vuosittain jopa 40 henkilöä. Vientitavaraa keräsivät ensi alkuun pohjoiskarjalaiset henkilöt, kunnat, yritykset ja eri yhteisöt. Lahjoitustavaroiden keruualue oli lopulta koko Suomi, ja tavaraa saapui rekkakuormittain Joensuuhun lajiteltavaksi.
Karjala-toimintaa rahoitettiin Suomen ulkoministeriön kuudella eri hankerahoituksella, paikallisilla keräyksillä ja Karjalan Avun omalla omavastuurahoituksella, Joensuun Työväenyhdistyksen rahoituksen ohella.
Yhdistyksen kumppaneina yhteistyöhankkeissa olivat Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö (nykyisin Solidaarisuus), Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Demarinaiset, Työväen Sivistysliitto ja TSL:n Joensuun Seudun Opintojärjestö, Karjalan Apu ja Demarinuoret.
Solidaarisuustyötä rajan kahta puolta: Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaosto ja Karjalan Apu Venäjän Karjalassa vuosina 1996–2018. Laakkonen, Anna, Mikkonen, Matti, Walling, Marja (toim.). Kirjan ovat julkaisseet Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaosto ja Karjalan Apu vuonna 2019.
Riihi säätiö on tukenut julkaisua.
Kuva: Joensuun Demarinuoret
