Tietoteos kuvaa Venäjän Karjalassa tehtyä solidaarisuustyötä vuosien 1996–2018 aikana.
Solidaarisuustyötä rajan kahta puolta on tietoteos, joka kuvaa Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaoston ja Karjalan Avun toimintaa Venäjän Karjalassa vuosina 1996–2018.
Tuona aikana vapaaehtoistoimijat korjasivat muun muassa Lahdenpohjan Lankjärven koulun ja Helylän vahustentalon Sortavalassa sekä remontoivat Sortavalan keskustan vanhasta talosta naisten ja lasten turvakodin.
Talkootoimintaan osallistui yli 30 henkilöä useamman viikon ajan Venäjän Karjalassa kuuden vuoden aikana, ja kohteisiin tutustui 220 henkilöä turisteina ja asiantuntijoina. Yhteistyökumppaneina Venäjän Karjalan puolelta olivat kunnallisen itsehallinnon piirit, kaupunkipiirit, sekä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat laitokset.
Hankkeiden aikana hankeorganisaatiot ja hanketyöntekijät tutustuivat laajalti Venäjän Karjalaan, sen hallintoon ja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen. Yhteistyön kautta syntyi monien kymmenien henkilöiden ystävyysverkostot, ja yhteydenpito on jatkunut näihin päiviin saakka. Niin Venäjän Karjalan hankeammattilaiset kuin Suomen vastaavat henkilöt kouluttautuivat Suomessa ja tutustuivat pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
”Hankkeet päättyivät vuonna 2020, sillä Venäjän hallinto ei katsonut tarvitsevansa humanitaarista apua maaperälleen. Venäjän kieltäydyttyä vastaanottamasta humanitaarista apua merkitsi se virallisen yhteistyön päättymistä. Yksittäiset henkilöt pitävät yhteyttä, mutta sitä ei enää tapahdu hankeorganisaatioiden puitteissa”, kertoo yksi kirjan kirjoittajista, SDP:n pitkäaikainen piirisihteeri Matti Mikkonen.
Lahjoitustavaran keruu maanlaajuista
Alun perin Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaosto toimitti humanitaarista apua Karjalaan. Koska avun toimittaminen oli monimutkainen prosessi ja erityisesti Venäjän rajanylitys- ja tullimääräykset olivat byrokraattisia, yhdistyksen aloitteesta perustettiin Karjalan Apu vuonna 1998, jolle toiminta siirtyi vuoden 1999 alusta alkaen.
Karjalan Avulla oli Joensuussa avustusvaatteiden, rakennustarvikkeiden ja kalusteiden lajittelijoina työllistettyjä vuosittain jopa 40 henkilöä. Vientitavaraa keräsivät ensi alkuun pohjoiskarjalaiset henkilöt, kunnat, yritykset ja eri yhteisöt. Lahjoitustavaroiden keruualue oli lopulta koko Suomi, ja tavaraa saapui rekkakuormittain Joensuuhun lajiteltavaksi.
Karjala-toimintaa rahoitettiin Suomen ulkoministeriön kuudella eri hankerahoituksella, paikallisilla keräyksillä ja Karjalan Avun omalla omavastuurahoituksella, Joensuun Työväenyhdistyksen rahoituksen ohella.
Yhdistyksen kumppaneina yhteistyöhankkeissa olivat Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö (nykyisin Solidaarisuus), Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Demarinaiset, Työväen Sivistysliitto ja TSL:n Joensuun Seudun Opintojärjestö, Karjalan Apu ja Demarinuoret.
Solidaarisuustyötä rajan kahta puolta: Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaosto ja Karjalan Apu Venäjän Karjalassa vuosina 1996–2018. Laakkonen, Anna, Mikkonen, Matti, Walling, Marja (toim.). Kirjan ovat julkaisseet Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaosto ja Karjalan Apu vuonna 2019.
Riihi säätiö on tukenut julkaisua.
Kuva: Joensuun Demarinuoret